Leijalautailun mansikkapaikat Suomessa

Leijalautailun harrastajien ei tarvitse matkustaa Rion rannoille, sillä todella hyviä mahdollisuuksia leijalautailuun löytyy myös koto-Suomesta. Mahdollisuudet leijailuun löytyvät sekä aloittajille että lajiin perehtyneille. Eteläinen Suomi tarjoaa Hangon lähistöllä sijaitsevat Tulliniemen, Vedagrundetin ja Silversandin rannat. Leijalautailuun sanotaan parhaat mahdollisuudet olevan Tulliniemen ja Vedagrundetin rannat. Juuri lainelautailijat ovat havainneet Tulliniemen aaltopaikat.

Otollisimmat tuulen suunnat tulevat idästä – kaakosta – eteläkaakosta. Itätuulien kanssa on tosin hyvä huolehtia, tuulen suunnan olevan enemmän kuin 90 astetta. Tulliniemi on loistopaikka kokeneen leijalautailijan spoteille. Silversand sopii parhaiten lounais- ja pohjoisen välisillä tuulilla hyvin aloittelijoille. Sieltä löytyy aalloilta suojaisa lahti sekä reilusti kahluusyvyisiä alueita. Pohjoinen Suomi tarjoaa hyvät olosuhteet leijalautailuun Oulun Nallikarissa ja Kalajoen hiekkasärkillä. Molemmissa paikoissa on hyvät länsi- ja pohjoistuulet sekä reilusti kahluupaikkoja. Sokerina pohjalla on Yyterin rannat, jotka tunnetaan hienosta hiekasta, hyvistä tuulista ja väljyydestä. Sinne mahtuu leijailemaan, sillä rantaviiva kattaa viisi kilometriä!

Ei ainoastaan kesälaji

Yyteriä sanotaan yhdeksi Euroopan parhaaksi rannaksi, jolla on kunnon perinteet. Leijalautailun aloittelijoiden kannattaa keskittää harrastus kesäaikaan, vaikka kokenut harrastaja voi harrastaa lajia myös syksyllä, jolloin Itämeren voimakkaat puhurit nostavat maininkeja tuntuvasti. Syksyllä merivesi ei ole vielä jäistä ja päivänvaloakin on riittävästi. Myrskyllä ratsastajia saattaa syksyllä olla hiukan hyisessä vedessä jopa parisenkymmentä. Syksyisen Itämeren aallot ovat haastavia ja äärimmäisen arvaamattomia. Kylmä vesi takaa myös toisenlaiset haasteet.

Leijalautailun harrastajajoukko kasvaa

Leijapurjehdus tai kansankielellä kitesurffaus on saavuttanut suuren suosion ja kyseessä on yksi nopeimmin kasvavista lajeista Suomessa. Leijalautailuun kuuluvat erottamattomasti vauhti, korkeus, fyysisyys sekä erikoisvarusteet. Leijalautailun pariin houkuttelee lajin kaikkien ominaisuuksien hallitseminen sekä tietysti aallon harjoille pääseminen.

Suomeen laji sopii erinomaisesti, koska sitä voi harrastaa lähes ympäri vuoden. Leijalautailu soveltuu veteen ja lumeen. Suomessa lajin harrastus mahdollisuudet ovatkin Euroopan kärkiluokkaa, sillä myös hiekkarantapaikkoja löytyy. Leijalautailu sopii kaikille ja kaiken ikäisille uimataitoisille vahtia ja vettä rakastaville.

Turvallisuus ennen kaikkea

Leijalautailu on kuitenkin haastava laji, johon liittyy tärkeänä osana turvallisuus. Lajin kansainvälinen katto-organisaatio IKO (International Kiteboarding Organisation) on laatinut lajille sertifikaatin, joka sellaisenaan takaa opetuksen korkean laatutason ja kriteerit turvalliselle harrastamiselle. Harrastamiselle olennaisia ja tärkeitä osia ovat sopiva paikka, käsimerkit, joiden oppiminen on kaiken A ja O, sekä ympäristön huomioon ottaminen.

Oikeiden välineiden ja niiden hallinnan merkitystä ei voi korostaa liikaa. Aluksi on opittava leijan turvallinen hallinta eri olosuhteissa. Välineet on osattava koota, hallita ja purkaa. Leijalautailuun tarvitaan – märkäpuku, kelluntaliivit, tossut, kypärä, puomi, trapetsi sekä erikokoiset leijat 4m2 -9m2 pumppuineen.

Jos osaa ajaa pyörällä, oppii nopeasti ohjaamaan myös puomia jolla leijaa hallitaan, koska puomia ohjataan pyörän ohjaustangon tavoin. Alkukaatumisia ei kannata pelätä sillä oikeassa paikassa kaatujan vastaanottaa aallot ja pehmeä hiekka. Kaikki eivät malta jättää lajia kesälle, vaan sitä harrastetaan myös talven lumilla.

Merkittävimmät vesiurheilulajien kilpailut

Vesi on elementti, joka saa ihmisissä aikaan monenlaisia ajatuksia ja tunteita, ja jopa intohimoja. Eräs suosituin tapa, jolla ihmiset tätä elementtiä hyödyntävät, on erilaiset kilpailun ja vesiurheilun muodot. Uiminen on tietysti täysin luontevaa, ja aivan niin kuin juoksemisessakin, niin uimisessakin on varmasti kilpailtu jo kymmeniä tuhansia vuosia. Mutta on olemassa myös uudempia, ja monimutkaisempia vesiurheilulajeja, kuten esim. uimahypyt, vesipallo, uppopallo, vesipoolo, surfaaminen, vesihiihto, purjehtiminen ja monet muut lajit.

Olympialaiset

Maailman varmastikin arvostetuin säännöllinen urheilutapahtuma, olympialaiset, tarjoaa paljon erilaisia kilpailumahdollisuuksia myös vesiurheilijoille ja vesiurheilun ystäville. Uinti on yksi suosituimmista ja seuratuimmista olympialajeista yleensäkin, mutta myös eri purjehduslajit (joissa myös suomalaiset ovat menestyneet varsin mukavasti) ovat yksi arvostetuimmista olympialajeista. Myös uimahypyt, jotka ovat huimaa katseltavaa, kuuluvat olympialajeihin.

ISAF

Jos mitataan urheilulajiin käytettävää pinta-alaa, niin todennäköisesti maailman suurimpia urheilutapahtumia ovat erilaiset avomeripurjehduskilpailut. Esim. ISAF:n (International Sailing Federation) purjehduksen maailmanmestaruuskilpailut, joihin voi osallistua satoja tai jopa tuhansia veneitä. Kilpa-matkat saattavat olla mannerten välisiä, ja myös maailmanympäripurjehduksessa kilpaillaan. Myös yksinpurjehduksia järjestetään kilpatasolla

FINA

Eräs merkittävä tapahtuma ovat myös FINA:n maailmanmestaruuskilpailut, joissa kilpaillaan viidessä erilaisessa vesiurheilussa: uinnissa, avomeriuinnissa (open water swimming), sukelluksessa ja syvyyssukelluksessa sekä vesipoolossa. Kyseessä on siis varsinainen vesilajien moniottelu. Vuoden 2015 kilpailut järjestetään Venäjän Kazanissa.

FINA on myös suosittu vedonlyönnin kohde, ja viimeisimmät ennakkosuosikit voi tarkistaa Betsafen vedonlyöntikertoimista. Vaikka suomalaisena tietysti olisi hauska myös lyödä vetoa suomalaisen uimarin puolesta, niin joskus kannattaa laittaa järki tunteiden edelle, ja lyödä vetoa sen urheilijan puolesta, kenen uskoo voittavan. Esimerkiksi britti-uimari Adam Peaty on huippuvireessä, ja kertoimiaan kannattaakin pitää silmällä vedonlyöntimielessä.

Master of the Ocean

Uinnin, uimahyppyjen ja purjehduksen lisäksi kiinnostavia vesiurheilulajien kilpailuja järjestetään luonnollisesti paljon muitakin. Eräs tällainen on esimerkiksi Master of the Ocean, joka on surfauksen suurturnaus. Tähän tapahtumaan kuuluu neljä erilaista surfauksen lajia: surffaus, tuulisurffaus (wind surfing), leijasurffaus (kite surfing) sekä Stand up paddle -surffaus, jossa käytetään apuna melaa. Vuoden 2015 kilpailutapahtuma järjestettiin jo helmikuussa Cabaretessa, Dominikaanisessa Tasavallassa.

Purjelautailu talvella

Suomessa purjelautailu muuttaa talvisin muotoaan olosuhteidenkin muuttuessa; tällöin surffataan veden sijaan jäällä. IceWindSurfingia eli suomennettuna jääsurffausta on harrastettu Suomessa jo 70–80-luvulta lähtien. Suomen talviolosuhteet lajille ovat erinomaiset; alkutalvesta käytettävissä on sileä teräsjää, keskitalvella lumipintainen jää ja kevättalvella kovapintainen hanki. Sisämaan suurilla järvillä jää tulee aikaisin ja pysyy pitkään, joten harrastuskausikin on pidempi kuin merialueilla.

Jääsurffauksella on monta eri harrastusmuotoa kuten purjelautakelkkailu suksi- ja luistinkelkoilla, leijapurjehdus sekä alun perin Suomessa kehitetty siipipurjehdus Kitewing- siivellä. Näitä lajeja harrastettaessa täytyy tuuliolosuhteiden ohella olla kunnossa myös jääolosuhteet. Jääsurffausvälineitä voi melko helposti rakentaa ja muunnella myös kotiolosuhteissa. Varsinaisten urheiluvälineiden lisäksi talvipurjehtijalla on hyvä olla naskalit, tuulenpitävä vaatetus, hyvät jalkineet ja käsineet sekä kelluntaliivi. Lisäksi on oltava kilpailuissakin pakollisena vaadittava kypärä, sillä lajissa nopeus saattaa saavuttaa jopa huimat 80km/h. Aloittelijalle jääsurffaus on yleensä helpompi laji kuin perinteinen vesillä harrastettava purjelautailu. Talvipurjehdusharrastajien määrä onkin Suomessa koko ajan kovassa kasvussa.

Talvipurjehduksessa järjestetään vuosittain Suomen Avoin Mestaruus-kilpailu. Kilpailu on nimensä mukaisesti kaikille avoin tapahtuma, jossa kilpaillaan kahdessa eri luokassa: Wing- luokka sisältää välineinä siivet ja Sled-luokka kelkat. Molemmissa luokissa noudatetaan kansainvälisiä Winter Windsurf Racing Rules-sääntöjä. Vuonna 2014 kilpailu järjestettiin Espoossa Bodom-järvellä. Kilpailun järjestää TalviSurf Oy.

Tuuli Petäjä-Sirén

Tuuli Petäjä-Sirén on vuonna 1983 syntynyt suomalainen, erittäin hyvin menestynyt kilpapurjelautailija. Hän aloitti purjehduksen optimistijollan parissa ja siirtyi siitä 470-luokkaan. RS:X-olympialuokkaan hän siirtyi vuonna 2006 ja saavutti saman tien MM- kisoissa onnistuttuaan olympiapaikan vuoden 2008 Pekingin Olympialaisiin, missä hän sijoittui 16:nneksi.

Todellinen menestyksen vuosi Tuulille oli kuitenkin vuosi 2012, jolloin hän sai ensin purjelautailun EM-pronssimitalin Madeiralla ja saavutti lopulta Lontoon olympialaisissa hopeaa. Seuraavana vuonna hienosti maailmalla menestynyt Tuuli Petäjä-Sirén valittiinkin Suomessa Vuoden urheilijaksi. Vuonna 2013 Tuuli saavutti Brasiliassa järjestetyissä RS:X World Championships-kisoissa sijan 4 ja Miamin World Cupissa hän purjehti onnistuneesti toiselle sijalle.

Vuoden 2013 huhti-joulukuun ajan Tuuli oli äitiyslomalla, mutta on sittemmin palannut takaisin purjelautailun pariin ja saavuttanut muun muassa vuoden 2014 EM-kisoissa sijan 7. Nyt Tuuli tähtää parhaillaan syyskuun 2014 Santander MM-kisoihin. Näissä Espanjassa järjestettävissä maailmanmestaruuskisoissa jaetaan ensimmäiset paikat vuoden 2016 olympialaisiin, joihin jälleen huippukunnossa oleva Tuulikin intohimoisesta treenaamisesta päätellen tähtää.

Purjelautailu olympialaisissa

Nykyään olympialaisissa purjelautaillaan RS:X-luokassa, jonka kansainvälinen purjehtijaliitto (ISAF) hyväksyi käytettäväksi vuonna 2005. Tässä luokassa purjehditaan kolmioradalla sää- ja tuuliolosuhteista huolimatta. RS:X kääntökölillisessä laudassa yhdistyy piirteitä niin Formula- kuin Raceboard-laudastakin ja sekä laudalla että purjeella on tiukat kokorajoitukset.

Kisa sisältää kymmenen peruslähtöä, joissa pisteet jaetaan sijoituksen mukaan siten, että ensimmäinen saa yhden pisteen, toiseksi tullut kaksi pistettä ja niin edelleen. Peruslähtöjen kymmenen parasta pääsevät mukaan kertaalleen purjehdittavaan mitalilähtöön, jossa pisteet annetaan kaksinkertaisina. Pienimmän kokonaispistemäärän saavuttanut mitalilähdön purjehtija voittaa kilpailun.

Purjelautailu jatkaa näillä näkymin olympialajina myös vuoden 2016 kesäolympialaisissa, jotka järjestetään elokuussa 2016 Brasilian Rio de Janeirossa. Todennäköisesti myös Tuuli Petäjä-Sirén tulee edustamaan Suomen purjehdustiimiä kyseisissä kisoissa; hän on useissa haastatteluissa kertonut päätavoitteensa olevan vuoden 2016 Rio de Janeiron olympialaisissa.

Äitiyslomaa seuranneen, noin vuoden mittaisen purjehdustauon jälkeen Tuuli on osoittanut olevansa jälleen huippukunnossa, joten usko siihen, että vuoden 2012 olympiakisojen hopeamitalisti nähdään jälleen mukana kisoissa, on kova. Heti äitiysloman jälkeen Tuuli on pärjännyt erinomaisesti muun muassa EM-kisoissa – kuin taukoa purjehduksessa ei olisi ollut lainkaan. Tuuli treenaa intohimoisesti tuleviin maailman mestaruuskisoihin, joista on mahdollisuus lunastaa jo kilpailupaikka Rion kesäolympialaisiin.

Suomen mahdollisuudet päästä taistelemaan purjehdusmitaleista Rion olympialaisissa jäävät nähtäväksi, mutta usko Tuuli Petäjä-Sirénin mahdollisuuksiin päästä mukaan kisoihin ja jopa saavuttamaan mitaleja on kova. Jo ansaittu hopeamitali Lontoon olympialaisissa vuonna 2012 luo Tuulille paineita pärjätä tulevissakin kisoissa ja saa ihmiset uskomaan hänen kykyihinsä. Myös vedonlyöntisivustoilla kuten Betssonilla kertoimet tulevat todennäköisesti olemaan hyvät, mikäli Tuuli pääsee kisoihin osallistumaan.

Suomessa on toki muitakin lahjakkaita purjelautailijoita, jotka eivät tosin ainakaan toistaiseksi ole vielä nousseet merkittävästi kansan tietoisuuteen. Esimerkiksi vuoden 2013 Raceboardin MM-kisoissa suomalaiset purjehtijat menestyivät erinomaisesti. Kisoihin osallistui yhdeksän suomalaista purjelautailijaa, ja hienoja sijoituksia saavutettiin niin nuorten, naisten, veteraanien, Grand Mastersien kuin raskaassa sarjassakin. Kuka tietää, vaikka Tuuli saisi tulevaisuudessa kansainvälisiin isoihin purjehduskisoihin mukaan muitakin nuoria ja lahjakkaita suomalaisia purjelautailijoita.

Purjelautailukilpailut Suomessa

Purjelautailussa kilpaillaan Suomessa niin kesällä kuin talvellakin, vaikka sääolosuhteissa on valtavat erot kesän ja talven välillä. Vaikka purjelautailua voi harrastaa monenlaisissa sääoloissa, vaatii laji kuitenkin aina hyvät tuuliolosuhteet. Näinpä etukäteen sovitut kilpailupäivät voi joskus etenkin Suomen olosuhteissa joutua perumaan tai siirtämään tuulisempaan päivään, mikäli kilpailupäivälle osuu täysin tuuleton, tyyni sää.

Kilpailujen ajankohtia voi helposti seurata Suomen Purjelautaliiton sivuilta kohdasta kilpailukalenteri. Kotimaisten kilpailujen lisäksi sivuilta voi seurata myös kansainvälisten kilpailujen ajankohtia. Kaikista Suomessa järjestetyistä kilpailuista sivulla ilmoitetaan ajankohdan ja järjestyspaikan lisäksi kilpailuluokka sekä kilpailun järjestäjä, jolta saa tarvittaessa kyseistä kilpailua koskevia lisätietoja. Kilpailun päätyttyä SPLL ilmoittaa sivuillaan myös kilpailun tulokset.

Vuonna 2014 järjestettyjä kesäkauden kilpailuja ovat muun muassa touko-kesäkuussa järjestetyt Raceboard Ranking (Lappeenranta), Hernesaari GrandSlam ja Hanko GrandSlam. Formula-luokan Finland 2014 Formula European Cup järjestettiin kesäkuussa 2014 Kalajoella. Yyteri GrandSlam on yhdistetty heinäkuussa Yyteri Surfweek 2014 purjelautailutapahtumaan, ja kisassa kilpaillaan kaikissa luokissa. Loppukesästä järjestetään vielä tärkeitä kilpailuja kuten Hanko MM Open sekä Raceboard SM. Samaan aikaan Raceboard SM:n kanssa kisataan Hangossa myös Formula ja Slalom SM. Kesäkauden päättää vuosikymmenien tauon jälkeen henkiin herätetty tapahtuma, syyskuussa järjestettävä avoimen luokan Lauttasaaren ympäripurjehdus. Talvikaudella Suomessa järjestettiin vuonna 2014 yksi purjekelkoilla kisattava kilpailu; tammikuussa Espoon Oittaalla järjestetty SM1 TalviSurf.